Seuran toimintaa

Toimihenkilöiden valinta

Ikaalinen-Seura ry pitää kevättalvella vuosikokouksen, johon voivat osallistua seuran jäsenet. Käytännön toimista muulloin huolehtii hallitus, jonka erovuoroiset jäsenet valitsee vuosikokous. Lisäksi vuosikokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, joka on samalla seuran puheenjohtaja, vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan.

Seuran valokuvakokoelma

Ikaalinen-Seura on tallentanut Ikaalisten pitäjän kansanperinnettä keräämällä systemaattisesti valokuvia jo 1930-luvulta lähtien. 1970-luvun puolivälissä valokuvaajamestari Matti Halmeenpää valokuvasi lähes 800 rakennusta joka puolelta Ikaalista. Halmeenpään ottamia kuvia säilytetään seuran arkistossa. Seuralla on myös runsas kokoelma vanhoja, lahjoituksena saatuja valokuvia. Pekka Ollila lahjoitti seuralle vanhojen rahojen kokoelman. Seuran kotiseutuarkistossa on säilytettävänä myös ikaalilaisen valokuvaaja Aatto Mäkisen lasilevynegatiiveja, jotka on lahjoituksena saanut Suur-Ikaalisten Sukututkijat ry. Kesällä 2018 on tehty seuran kuva-arkiston digitointia palkattujen kesäharjoittelijoiden toimesta.

Muistomerkit

Ikaalinen-Seura on vaalinut paikkakunnan historiaa muistomerkkejä pystyttämällä. Muistomerkeistä mainittakoon Vatsiaisten rahalöydön muistoksi pystytetty kivi ja laatta, Vatulan reservikasarmin lasareettirakennuksen seinällä oleva muistotaulu, Piiskurin tolppa muistona entisajan oikeuskäsityksistä, Röyhiön Arasalon muinaislinnasta kertova taulu sekä Hämeenkankaantien virstanpylväs. Muistotauluja päivitetään ja uusitaan kesästä 2018 alkaen.

Kirjallisuus

1960-luvulla seura on tehnyt aloitteen Pohjois-Satakunnan alueen historian kirjoittamisesta. Aloite uusittiin 1970-luvulla ja sen tuloksena Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I (vuoteen 1640) ilmestyi vuonna 1996 ja sarjan toinen osa (vuodet 1641-1721) ilmestyi vuonna 1999. Sarjan kolmas osa (vuodet 1721-1852) ilmestyi vuonna 2006 ja neljäs osa (1853-2000) vuonna 2007. Alkusysäyksen Ikaalisten lukuisille kyläkirjoille antoi vuonna 1991 ilmestynyt Jaakko Koskelon ja Leo Lammin toimittama Kyliltä kerrottua, Ikaalisten kyläkirja. Ikaalisten Joulu -kotiseutulukemistosta ilmestyi jo 46. painos marraskuussa 2018.

Ikaalisten päivä

1960-luvulta lähtien seura on lähes joka vuosi ollut järjestämässä Ikaalisten päivää tai vastaavanlaista tilaisuutta. Vuonna 1969 Ikaalisten päivää vietettiin yhdessä Kalevalaisten Naisten Liiton valtakunnallisen suurjuhlan kanssa. Kyseisessä juhlassa esitettiin näytelmä Ikaalilaiset häät. Seuraavana vuonna seura oli yhdessä kansalaisopiston oppilaskunnan kanssa puuhaamassa Syyssoittoa. Syyssoitot laajenivat sittemmin Sata-Häme Soi -juhliksi ja yhteistyö Sata-Häme Soi -juhlatoimikunnan kanssa on jatkunut: Ikaalisten päivää on vietetty musiikkijuhlien yhteydessä.

Ikaalisten päivä 2013, kuvan copyright Matti Järvinen.
Vuodesta 1986 lähtien Ikaalisten päivän ohjelmasta ovat vastanneet pääasiallisesti kylätoimikunnat, vuoron perään. Laivarannassa, Lippuaukiolla ja Kauppalanportilla on kaikunut Ikaalisten päivänä laulu ja soitto, on esitetty näytelmiä, puhuttu ja pakinoitu. Kiertävä airo on luovutettu seuraavan vuoden Ikaalisten päivän järjestävän kyläkunnan edustajalle. Muutamana suvena Ikaalisten päivän ohjelman järjestivät ikaalilaiset yhdistykset kuten Ikaalisten Tarmo ja Ikaalisten wanhan kauppalan kotiseutuyhdistys Oma Tupa. Vuonna 2012 Ikaalisten päivän ohjelmasta vastasi Tevaniemen kyläseura. Vuonna 2013 oli Riitialan seudun kylien vuoro esiintyä Turkinpuiston lavalla. Ikaalisten päivänä 2013 kiertävä mela luovutettiin Sata-Häme Soille ja Ikaalinen-Seuralle. Vuosien 2014-16 Ikaalisten päivän ohjelmatarjonnasta vastasi Ikaalinen-Seura ja vuonna 2017 vuorossa oli Vatulan Nykäys.

Inventointi

Vuonna 2002 Ikaalinen-Seuran toimesta inventoitiin vanhoja rakennuksia Ikaalisten Röyhiössä Saukon koulupiirin alueella. Tutkimus tehtiin EU:n Leader-hankkeena ja tutkimuksesta julkaistiin yksityiskohtainen raportti.

Pelimannikirjahanke

Ikaalinen-Seura johti ja koordinoi Ikaalisten pelimannihistoriahankkeen vuosina 2005-09. Tuloksena syntyi Hanna Tuurin kirjoittama ja Ikaalinen-Seuran kustantama Ikaalisten pelimannien parhaat -kirja vuonna 2009. Kirjassa on  liitteenä cd-levy, jossa on ikaalilaisen pelimannimusiikin parhaita paloja alkuperäisäänityksinä. Laadukas ja värikäs ikaalisten pelimannihistoria ei vanhene vuosien kuluessakaan.

Urkukirjahanke

Syksyllä 2013 päivänvalon näki Ikaalisten urut -kirja, joka kertoo Ikaalisten pitäjän pitkästä ja kunniakkaasta urkuhistoriasta, toki myös nykypäivästä. Kirjan on kirjoittanut urkuri Marko Koskinen. Kirja valmisteltiin hyvässä yhteistyössä Ikaalisten seurakunnan ja Ikaalinen-Seuran kesken. Ikaalinen-Seura on kirjan kustantaja.

Toivolansaaren ulkomuseoalueen restaurointityöt

Toivolansaaren Ikaalinen-Seuran omistama kirkkovenelato restauroitiin ja katettiin Ikaalisten Säästöpankkisäätiön tuella vuonna 2016. Samoin uusittiin myös 1700-luvun harmaan kala-aitan katto.

Ikaalisten komearaitainen

Hanke Ikaalisten komearaitainen - käsityöperinne ja taito nykypäivään (2018-2020) palauttaa Ikaalisten naisen kansallispuvun materiaalit, tekotavat ja kaavat historiallisten esikuvien mukaisiksi. Kansallispuku saa täydennystä lyhyestä päällystakista eli röijystä sekä toisesta paita- ja liivivaihtoehdosta. Tarkistustyötä valvoo Suomen käsityön museon Kansallispukukeskus. Ikaalinen-Seura ja Ikaalisten Kalevalaiset Naiset toteuttavat hanketta, jolle Leader Pohjois-Satakunta on  myöntänyt rahoitusta EU:n maaseuturahastosta.